REIMAGINING ARCHITECTURES BY CARING FOR INHABITED MILIEUS 3-6/2023
Living Cities II
E17 – kauden TEEMA :
elävät kaupungit II: ARKKITEHTUURIN UUDISTAMINEN JO OLEVISTA YMPÄRISTÖISTÄ HUOLEHTIMALLA
Aiempaa, mm. resurssiviisauteen, kiertotalouteen ja osallisuuteen tarkennettua LIVING CITIES -teemaa on tarkoitus jatkaa ja syventää edellisen kauden kilpailun tulosten perusteella: nyt painopiste on jo rakennettujen ympäristöjen kestävässä huolenpidossa ja uudistuksessa ja sitä myötä tarvittavassa kaupunki- ja rakennussuunnittelun asenteiden muutoksessa.
Kilpailun tavoitteena on etsiä luonnon ja kulttuurin / rakennettujen (asuin)ympäristöjen tasapainoista suhdetta, ja teemaa voi tutkia monentyyppisissä kilpailukohteissa. Kohteet voivat sijoittua esim.
- kaupunkien keskustoihin, esikaupunkeihin ja lähiöihin
- erikokoisiin kaupunkeihin sekä taajamiin
- maa- ja syrjäseuduille
Kilpailukohteissa tulisi yhdistyä eri mittakaavatasoja: maantieteellinen ja alueellinen tarkastelutaso (millä tasolla on ratkaistu suuret ekologiset kysymykset ja esim. liikenne) sekä suunnittelualueen taso (joka voi ulottua yksittäisestä rakennuksesta lähiympäristöineen suurempiin kohteisiin, joissa arkkitehtoninen suunnitelma on osa laajempaa aluekokonaisuutta).
ALATEEMAT
Edellisen E16-kauden tulosten analysoinnin perusteella on voitu hahmottaa kohteiden suhteen kuusi alateemaa, joissa ennestään rakennetuille aluille sijoittuvissa suunnitelmaratkaisuissa on onnistuttu yhdistämään asuminen, luonto ja kulttuuri onnistuneella ja innovatiivisella tavalla. Esim. saman tyyppisiä kohteita voi ehdottaa alkavalle E17-kaudelle.
Teema 1 : Luontoon rakentaminen ilmastonmuutoksen aikakautena
Kyseeseen voivat tulla esim. kohteet, joissa luonnonelementit ovat pääosassa, joskin mahdollisesti heikentyneinä. Tällöin tehtävänä on sovittaa ihmisen läsnäolo (esim. matkailu, kävely- ja pyöräilyreitit, virkistystoiminnot ym.) hienovaraisesti luontoalueisiin ilman, että siitä aiheutuisi niille haittaa ja häiriötä.
Teema sopii tilanteisiin, joissa luonnonympäristöt tai sen kaltaiset alueet ovat erilaisten muutospaineiden alla, ml. ilmastonmuutos, ja on tarpeen miettiä, miten näihin muutoksiin voidaan varautua.
Kuinka parantaa pääosin luonnontilaisina säilyneitä tai sellaisiksi itsestään palautuneita alueita vahvistamalla niiden luonnon monimuotoisuutta samalla kun tuo niille pienimittakaavaista rakentamista?
Teema 2: Ihmiskunnan ja muun elämän yhteiselon luominen
Ihmiskunnan ja muun elollisen luonnon yhteensovittamisen tarve on yhä ilmeisempää, kun asuttujen alueiden ja kulttuurien haavoittuvuus liittyy kiinteästi luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen. Tämän päivän haasteena on yhdistää luonnonelementtejä ja eliökuntaa rakennettuun kaupunkiympäristöön, vahvistamaan luonnon monimuotoisuutta siellä missä sitä on jäljellä, tai lisätä sen määrää kaupungeissa. Tällainen luonnon korjaus- tai lisäysliike mahdollistaa usein myös uusien maisemallisten yhteyksien luomisen, pirstaloituneiden viheralueiden yhdistämisen osaksi laajempaa viherverkostoa tai muunlaisen viherrakenteen lisäämisen kaupunkiympäristöön. Kuinka tällaisessa ympäristössä asukkaat ja muu elollinen luonto voivat elää rinta rinnan?
Kuinka säilyttää tai voimistaa rakennettujen alueiden ja luonnon elementtien välisiä keskinäisiä riippuvuussuhteita kohteissa, joilla on näitä kumpiakin edustettuina, sekä korjata tai voimistaa luonnon monimuotoisuutta asuinympäristöissä?
Teema 3: Kulttuuriperinnön eteenpäin välittäminen sopusoinnussa uuden luomisen kanssa
Rakennetun ympäristön kulttuuri- ja maisemaperinnön vaarantuminen ja huoli kestävyydestä tuovat esiin muitakin haasteita kuin arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen museoitumisen yksipuolisiksi turismiympäristöiksi. Jotta saadaan aikaan hedelmällistä vuorovaikutusta nykyisyyden, menneisyyden ja tulevaisuuden välille, tulee ympäristöön liittyvät moninaiset muistot ja muistijäljet selvittää ja arvottaa. Myös vuorokauden- ja vuodenaikojen sekä esim. juhlapäivien ja rituaalien kiertokulut ja rytmit huomioon ottamalla voidaan saada kulttuuriperintö sekä uusi rakentaminen ja/tai käyttö resonoimaan keskenään.
Kuinka elvyttää ja uudistaa paikat, joissa on jälkiä aiemmasta käytöstä (esim. teollisuus- tai maaseutuperinnöstä), luomalla uusia yhteyksiä eri mittakaavatasoilla ja sovittamalla kulttuuriperintö elämän eri rytmeihin ja kiertokulkuihin?
Teema 4: Lähisaavutettavuus ja alueellisen jatkumon tarkastelutasot
Covid 19 -pandemia on edesauttanut eri toimintojen keskinäisen lähisaavutettavuuden tarjoamien mahdollisuuksien tunnustamista lähellä ja kaukana sijaitsevien paikkojen ja niiden välisten yhteyksien taiteena, jonka avulla voidaan suojautua asukkaiden eristäytymisen riskeiltä. Se merkitsee siirtymistä kohti elävämpää kaupunkia, jossa moninaiset aistihavainnot ja merkitykselliset asiat tulevat mahdollisimman lähelle jokapäiväistä elämänpiiriä: mielihyvää siitä että pääsee perille kävellen, nautintoa puiden siimeksestä ja kasvien hoitamisesta, sekä iloa julkisten ja yhteisten tilojen uudelleen löytämisestä, pihoista, parvekkeista, kattotasoista… Mutta se tarkoittaa myös lyhyiden tuotantoketjujen, maaperän rikastamisen, lähiruoka-ajattelun ja bioperäisten materiaalien käytön ym. edistämistä.
Kuinka luoda toiminnallisesti sekoittuneille alueille yhteisiä tiloja ja paikkoja, sekä luoda yhteyksiä laajempaan ympäristöön?
Teema 5: Tavoitteena yhteisymmärrys
Myös yhteisymmärryksen etsiminen muodostaa ratkaisevan osan avoimia suunnitteluprosesseja, mikä edellyttää yhteistyötä suunnittelun alkamisesta toteutus- ja käyttövaiheeseen asti, eikä ainoastaan suunnittelijoiden ja tilaajan vaan myös osallisten kuten asukkaiden ja yhdistysten kanssa. Prosessi sisältää siten yhteistyömenetelmiä ja -periaatteita lähtötietojen keräämiseksi, tehtävän erityispiirteiden ja mahd. ristiriitaisten näkemysten ja tavoitteiden hahmottamiseksi sekä yhteisen suunnan löytämiseksi. Monet projektit tahtovat nimenomaan hyödyntää näitä osallistavia, käytännönläheisiä ja demokraattisia lähestymistapoja, jotka nähdään arvokkaina resursseina ”yhdessä tekemiselle”.
Kuinka osallistaa uudistettavien kohteiden asukkaat oman asuinalueensa ekologiseen muutokseen?
Teema 6: Alueiden uusi elämä
Sosiaaliset ja ympäristöä koskevat parannushankkeet voivat luoda uusia mahdollisuuksia kriittisessä tilassa olevien kohteiden muodonmuutokselle. Uudiskäytön ja kiertotalouden rikastamissa tiloissa ja paikoissa, joissa sekoittuu hetkellisyys ja siirrettävyys, voidaan yhdistää tiivistäminen ja mobiliteetti, ja siten luoda uusia tilaisuuksia kaupunkielämän synnylle. Kaupunkielämän laatu, johon oleellisesti liittyy sitä rikastavat julkiset tilat kuten aukiot, kadut ja puistot, ei ole määrällinen kysymys vaan se riippuu liikkumisen ja jakamisen sujuvuutta helpottavien rakennusten ja tilojen välisten tilojen laadusta sekä luontevista reiteistä.
Kuinka parantaa ekologisten ja yhteisöllisten hankkeiden avulla asuinalueita, joiden julkiset tilat ovat päässeet huonoon kuntoon, eivätkä vastaa tämän päivän tarpeita tai ovat jopa hylättyjä?
News

AVUSTAJAA ETSITÄÄN
Kiinnostaako (sivu)työ kansainvälisten kilpailukuvioiden tiimoilta? Etsimme Europanille reipasta ja järjestelykykyistä henkilöä auttamaan kilpailujärjestelyissä vuodelle 2023! Työhön kuuluu kilpailuun liittyvien dokumenttien…
>
Forum of Sites 3.-5.11. (Clermont Ferrand, Ranska)
E17 -kilpailukauteen kuuluvan 1. kansainvälisen foorumin ohjelma on nyt julkaistu! vielä ehtii mukaan kilpailukohteen kanssa 🙂 *päivitys: Terveisiä onnistuneelta foorumilta:…
>
Teiltäkö kilpailukohde kaudelle E17? Kuusi alateemaa hahmoteltu kohteiden kartoittamisen avuksi
Edellisen E16-kauden parhaiden tulosten analysoinnin perusteella on voitu hahmottaa kohteiden suhteen kuusi kategoriaa, joissa ennestään rakennetuille aluille sijoittuvissa suunnitelmaratkaisuissa on…
>Calendar 2022-24
Launch
Entries
Forum of Cities and Juries
Results
Inter Sessions Forum
Implementations
Europan -prosessissa edetään hankkeissa kilpailukohteiden mahdollisuuksien laajan kartoittamisen ja tavoitteiden asettamisen kautta varsinaiseen kilpailuun, jonka tuloksena saatuja ideoita ja suunnitteluratkaisuja on tarkoitus jatkotyöstää kohti toteutuskelpoisuutta. Kunkin maan Europan organisaatio tukee kilpailun ratkettua varsinaisten toimeksiantojen syntyä tilaajien ja suunnittelijoiden välillä.
Suomessa jatkotoimeksiannot ovat käsittäneet usein esim. viitesuunnitelmien laatimista asemakaavan muutosten pohjaksi; kilpailun myötä nuoret suomalaiset arkkitehtitoimistot ovat saaneet toteutettavakseen myös asuntorakentamiskohteita ainakin Jyväskylään, Kuopioon ja Vaasaan.
Muualle Eurooppaan toteutuneita kohteita Europan Europen sivuilta sekä kiinnostavia asuinkerrostalototeutuksia esim. Europan Itävallan sivuilta.
Mikä on Europan?
Europan is a thematic competition of ideas / projects, followed by processes of implementations.
Europan is a tool for European cities and urban actors to find and develop innovative strategies for their sites in transformation.
Europan is a platform for young professionals of urban, landscape and architectural design under 40.
Kansainvälinen idea- ja suunnittelukilpailu on suunnattu alle 40-vuotiaille arkkitehdeille, maisema-arkkitehdeille sekä kaupunkisuunnittelijoille. Joka toinen vuosi käytävän kilpailun kohteet sijoittuvat ympäri Eurooppaa, ja ne käsittävät erilaisia aluekokonaisuuksia, kortteleita sekä rakennushankkeita, joiden suunnitteluun ja toteutukseen kaupungit, maanomistajat ja rakennuttajat etsivät uusia ideoita ja ratkaisuja.
Vuodesta 1988 alkaen Europanissa
– yli 24 000 työryhmää osallistunut
– kohteita lähes 800 kaupungissa 23 maassa
– yli 400 tilaajaosapuolta
Tutkimukseen ja innovointiin panostavan Europan-kilpailuprosessin tavoitteena on jatkaa kaupunki-, maisema- ja arkkitehtuurisuunnittelun paradigman muutoksen edistämistä, jotta voidaan edesauttaa elvyttävän, luonnon ja resurssien kanssa sopusoinnussa olevan sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävän ympäristön syntyä, sekä siten luoda uskoa tulevaisuuteen.
Oleellinen osa Europan -prosessia on kilpailukohteiden edustajien, tuomaristojen ja mm. edellisten kausien voittajien osallistuminen kansainvälisiin foorumeihin. Foorumeilla käydään läpi uusien kilpailukausien teemoja, tarkastellaan sisäänjätettyjen ehdotusten parhaimmistoa sekä seurataan ja tuetaan voittaneiden ehdotusten toteutumista. Foorumien yhteydessä järjestetään mielenkiintoisia luentoja, keskusteluita, workshoppeja ja tutustumiskäyntejä.
Päättyneen E16-kauden voittajien esittelyjä Europan Europen News-sivuilla; hyviä videoita palkituista töistä myös YouTubessa.
Lisätietoja: Europan Europen sivustot sekä Kirsti Rantanen, pääsihteeri / Europan Suomi Finland (p. 040 163 6025 / info(at)europan.fi)
Euroopan alueella toimiva Europan-kilpailuorganisaatio on perustettu Ranskassa 1988, ja sen kattojärjestö Europan Europe koordinoi kansallisten osiensa toimintaa, huolehtii yhteisten kokousten ja tapahtumien järjestelyistä sekä esim. valmistelee eri kausien teemat, seuraa toteutuksia, julkaisee tuloksista kirjat ym. Apunaan Europan Europella on tieteelliset ja tekniset komiteat. Europan Europe pitää lisäksi yllä Europanin yhteisiä verkkosivuja, joilta löytyy tietoa aikaisempien kausien voittajia, toteutuksia, teemoja, yhteenvetoja foorumeilla pidetyistä workshopeista ja keskusteluista ja esim. asiaan liittyviä kirjoituksia ja tutkielmia (Think Tank).
Maakohtaiset organisaatiot kuten Europan Suomi Finland (ESF) vastaavat kotimaidensa kilpailujärjestelyistä, edistävät jatkosuuunnittelusopimusten syntymistä sekä auttavat osaltaan kattojärjestön tasolla tapahtuvaa kehitystyötä. Suomen arkkitehtiliitto (SAFA) on perustanut Europan Suomi Finland -rahaston vuonna 1995.
ESF:n tarkoituksena on alle 40-vuotiaiden arkkitehtien ammatillisen toiminnan edistäminen. Tarkoituksensa toteuttamiseksi ESF järjestää Europan-suunnittelukilpailuja Suomessa kulloisenkin, kilpailuun osallistuvien maiden Europan-organisaatioiden kesken solmitun Europan-yhteistyösopimuksen mukaisesti.
ESF toimii yhdyssiteenä asumisen ja kaupunkisuunnittelun toimijoiden välillä rakennetun ympäristön laadun kehittämiseksi.
E17 kilpailukauden johtokunta:
Anssi Joutsiniemi, prof., arkkitehti SAFA, johtokunnan puheenjohtaja
Maija Parviainen, arkkitehti SAFA, osakas / TREA Team for Resilient Architecture
Pia Sjöroos, arkkitehti SAFA, Keravan asemakaavapäällikkö
Nea Tuominen, arkkitehti SAFA, Turun kaupungin kaupunkikuva-arkkitehti
Emmi Vuonio, arkkitehti SAFA, Arkkitehdit NRT
Pääsihteeri:
Kirsti Rantanen, arkkitehti SAFA (p. +358 40 163 6025; info at europan.fi)