Teiltäkö kilpailukohde kaudelle E17? Kuusi alateemaa nyt hahmoteltu kohteiden kartoittamisen avuksi

Edellisen E16-kauden parhaiden tulosten analysoinnin perusteella on voitu hahmottaa kohteiden suhteen kuusi kategoriaa, joissa ennestään rakennetuille aluille sijoittuvissa suunnitelmaratkaisuissa on onnistuttu yhdistämään asuminen, luonto ja kulttuuri onnistuneella ja kekseliäällä tavalla. Esim. saman tyyppisiä kohteita voi etsiä alkavalle E17-kaudelle:

Teema 1 : Luontoon rakentaminen ilmastonmuutoksen aikakautena

Kyseeseen voivat tulla esim. kohteet, joissa luonnonelementit ovat pääosassa, joskin mahdollisesti heikentyneinä. Tällöin tehtävänä on sovittaa ihmisen läsnäolo  (esim. matkailu, kävely- ja pyöräilyreitit, virkistystoiminnot ym.) hienovaraisesti luontoalueisiin ilman, että siitä aiheutuisi niille haittaa ja häiriötä.

Teema sopii tilanteisiin, joissa luonnonympäristöt tai sen kaltaiset alueet ovat erilaisten muutospaineiden alla, ml. ilmastonmuutos, ja on tarpeen miettiä, miten näihin muutoksiin voidaan varautua.

Kuinka parantaa pääosin luonnontilaisina säilyneitä tai sellaisiksi itsestään palautuneita alueita vahvistamalla niiden luonnon monimuotoisuutta samalla kun tuo niille pienimittakaavaista rakentamista?

Teema 2: Ihmiskunnan ja muun elämän yhteiselon luominen

Ihmiskunnan ja muun elollisen luonnon yhteensovittamisen tarve on yhä ilmeisempää, kun ihmiskunnan kulttuurien haavoittuvuus liittyy kiinteästi luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen. Tämän päivän haasteena on yhdistää luonnonelementtejä ja eliökuntaa rakennettuun kaupunkiympäristöön, vahvistamaan luonnon monimuotoisuutta siellä missä sitä on jäljellä, tai lisätä sen määrää kaupungeissa. Tällainen luonnon korjaus- tai lisäysliike mahdollistaa usein myös uusien maisemallisten yhteyksien luomisen, pirstaloituneiden viheralueiden yhdistämisen osaksi laajempaa viherverkostoa tai muunlaisen viherrakenteen lisäämisen kaupunkiympäristöön. Kuinka tällaisessa ympäristössä asukkaat ja muu elollinen luonto voivat elää rinta rinnan?

Kuinka säilyttää tai voimistaa rakennettujen alueiden ja luonnon elementtien välisiä keskinäisiä riippuvuussuhteita kohteissa, joilla on näitä kumpiakin edustettuina, sekä korjata tai voimistaa luonnon monimuotoisuutta asuinympäristöissä? 

Teema 3: Kulttuuriperinnön eteenpäin välittäminen, uuden luomisen kanssa sopusoinnussa

Rakennetun ympäristön kulttuuri- ja maisemaperinnön vaarantuminen ja huoli kestävyydestä tuovat esiin muitakin haasteita kuin arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen museoitumisen yksipuolisiksi turismiympäristöiksi. Jotta saadaan aikaan hedelmällistä vuorovaikutusta nykyisyyden, menneisyyden ja tulevaisuuden välille, tulee ympäristöön liittyvät moninaiset muistot ja muistijäljet selvittää ja arvottaa. Myös vuorokauden- ja vuodenaikojen sekä esim. juhlapäivien ja rituaalien kiertokulut ja rytmit huomioon ottamalla voidaan saada kulttuuriperintö sekä uusi rakentaminen ja/tai käyttö resonoimaan keskenään.

Kuinka elvyttää ja uudistaa paikat, joissa on jälkiä aiemmasta käytöstä (esim. teollisuus- tai maaseutuperinnöstä), luomalla uusia yhteyksiä eri mittakaavatasoilla ja sovittamalla kulttuuriperintö elämän eri rytmeihin ja kiertokulkuihin? 

Teema 4: Lähisaavutettavuus ja alueellisen jatkumon tarkastelutasot

Covid 19 -pandemia on edesauttanut eri toimintojen keskinäisen lähisaavutettavuuden tarjoamien mahdollisuuksien tunnustamista lähellä ja kaukana sijaitsevien paikkojen ja niiden välisten yhteyksien taiteena, jonka avulla voidaan suojautua asukkaiden eristäytymisen riskeiltä. Se merkitsee siirtymistä kohti elävämpää kaupunkia, jossa moninaiset aistihavainnot ja merkitykselliset asiat tulevat mahdollisimman lähelle jokapäiväistä elämänpiiriä: mielihyvää siitä että pääsee perille kävellen, nautintoa puiden siimeksestä ja kasvien hoitamisesta, sekä iloa julkisten ja yhteisten tilojen uudelleen löytämisestä, pihoista, parvekkeista, kattotasoista… Mutta se tarkoittaa myös lyhyiden tuotantoketjujen, maaperän rikastamisen, lähiruoka-ajattelun ja bioperäisten materiaalien käytön ym. edistämistä.

Kuinka luoda toiminnallisesti sekoittuneille alueille yhteisiä tiloja ja paikkoja, sekä luoda yhteyksiä laajempaan ympäristöön?  

Teema 5: Tavoitteena KONSENSUS

Myös yhteisymmärryksen etsiminen muodostaa ratkaisevan osan avoimia suunnitteluprosesseja, mikä edellyttää yhteistyötä suunnittelun alkamisesta toteutus- ja käyttövaiheeseen asti, eikä ainoastaan suunnittelijoiden ja tilaajan vaan myös osallisten kuten asukkaiden ja yhdistysten kanssa. Prosessi sisältää siten yhteistyömenetelmiä ja -periaatteita lähtötietojen keräämiseksi, tehtävän erityispiirteiden ja mahd. ristiriitaisten näkemysten ja tavoitteiden hahmottamiseksi sekä yhteisen suunnan löytämiseksi. Monet projektit tahtovat nimenomaan hyödyntää näitä osallistavia, käytännönläheisiä ja demokraattisia lähestymistapoja, jotka nähdään arvokkaina resursseina ”yhdessä tekemiselle”.

Kuinka osallistaa uudistettavien kohteiden asukkaat oman asuinalueensa ekologiseen muutokseen?

Teema 6: ALUEIDEN UUSI elämä

Sosiaaliset ja ympäristöä koskevat parannushankkeet voivat luoda uusia mahdollisuuksia kriittisessä tilassa olevien kohteiden muodonmuutokselle. Uudiskäytön ja kiertotalouden rikastamissa tiloissa ja paikoissa, joissa sekoittuu hetkellisyys ja siirrettävyys, voidaan yhdistää tiivistäminen ja mobiliteetti, ja siten luoda uusia tilaisuuksia kaupunkielämän synnylle. Kaupunkielämän laatu, johon oleellisesti liittyy sitä rikastavat julkiset tilat kuten aukiot, kadut ja puistot, ei ole määrällinen kysymys vaan se riippuu liikkumisen ja jakamisen sujuvuutta helpottavien rakennusten ja tilojen välisistä tilosta sekä luontevista reiteistä.

Kuinka parantaa ekologisten ja yhteisöllisten hankkeiden avulla asuinalueita, joiden julkiset tilat ovat päässeet huonoon kuntoon, eivätkä vastaa tämän päivän tarpeita tai ovat jopa hylättyjä?

Suomen kohteiden kisavalmisteluista vastaa Europan Suomi Finland; lisätietoja ESF:n pääsihteeri Kirsti Rantaselta, p. 040 163 6025 / info @ europan.fi, kirsti.rantanen @ safa.fi

PÄÄkuva: E14 kauden Tornio – Haaparanta -kohteen voittajatyö  I   Vilma Autio, Hanna Kuivalainen, Maija Parviainen  I   TREA architecture