Make Laajasalo productive again

MAKE LAAJASALO PRODUCTIVE AGAIN

The main goal of this project is to bring production back to the city. Production is considered here as a life centered process, whose purpose is to satisfy material and social needs of communities, and at the same time to continuously re-create and sustain the conditions that enable it.

Working towards this goal requires expanding the perspective on production, as well as on exchange, labour, property, and other aspects of economic processes, beyond models embedded in the free market system.

This means going beyond the economy following the logic of exchange value. A plethora of social and cultural activities involve production that hinges not on exchange, but on use value. While many of such activities may appear mundane, obvious or “unproductive” in terms of economic exchange, they underpin our society.

By expanding the definition of production to embrace activities that do not work towards generating exchange value, we are also trying to unveil the kind of “productive” model of urbanism that may be encouraged, how it may be implemented, and who should be the key agents involved in its development.

PRINCIPLES AND DIRECTIONS OF PRODUCTIVE URBANISM

An explicit and coherent process is as important as the outcome itself. Therefore, rather than proposing a closed and complete strategy for productive urbanism, we delineate three PRINCIPLES we believe are central to making any neighbourhood productive in a fair, flexible and sustainable way: Embeddedness, Progressivity and Self-Management. This principles in turn guide open DIRECTIONS for Laajasalo’s transformation: Collectivization, Renaturalization and De-Mobilization.

LAAJASALO’S TRANSITION AS A PARTICIPATIVE PROCESS

The transformation of the neighbourhood we are proposing gives central role to local inhabitants. Through a variety of participative tools and methods they should be involved and empowered to co-manage each of the stages. The process begins by identifying FISSURES in which we propose to install versatile PLUG-INs that can continuously adapt to changing socio-spatial and ecological conditions. Finally these dispositives can be filled with adaptable PROGRAMMES which involve diverse models of use. This three stages are not necessarily consecutive nor mandatory, they can go back and forth, stop and restart at any point according to the needs of the community.

3 thoughts on “Make Laajasalo productive again

  1. Inhorealistinen ehdotus. Karkea rakennusmassoittelu jatkaa “hetaarikaavana” tunnetun, yleiskaava 2050 linjoilla. Onneksi meillä on kaavottajan dokumentoitu lupaus, että “vanhoihin pientaloalueisiin ei kosketa”.

  2. Monet tänne jätetyistä kommenteista ovat hyvin negatiivisia. Laajasalon pientaloalueet ovat huikean hienoja paikkoja, jossa monet asiat ovat luoneet mahdollisuuden siihen mitä suomalaiset asujat toivovat: Pientalo meren rannalla kaupungissa. Kaikkien asumismuotojen hyvät muodot. Ymmärrän, että tätä tilannetta halutaan puollustaa.
    Muutospaine on kuitenkin olemassa, eikä luultavasti hellittämään.

    Mikä olisi sellainen pientaloasukkaille sopiva ratkaisu, jossa voitaisiin vähitellen sovussa ja yhteisymmärryksessä siirtyä täydennysrakentamisen kautta tiiviimpäön asumiseen?

    1. Kaavoittaja tekee jo tuota mainitsemaasi tiiviimmän asuttamisen työtä (pääosin sovussa) nostamalla pientaloalueiden rakennuspinta-alakertoimia (sellaisilla alueilla, joilla ei asu poliittisia päättäjiä). Myös kaavavaiheesta toiseen on nostettu uusien kaava-alueiden talojen kerrosmääriä ja uusia pientalokaavoja on muutettu kerrostaloiksi (mm. Kruunuvuorenranta). Myös viheralueita otetaan rakennusmaaksi (mm. urheilupuiston alueella). Sellaisiakin ehdotuksia kaupungin asukas/asuntomäärän kasvattamiseksi on kuultu, että nykyisten kerrostalojen kerrosmääriä lisätään. Tämä tarkoittaa, ei ainoastaan ullakkorakentamista, jota on jo vuosia tehty, vaan nimenomaan kerrosmäärien lisäämistä joko entisiin kerrostaloihin (jos rakenteet kestävät) tai purettavien rakennusten kerrosmäärien korottamista jälleenrakennuksen yhteydessä. Tällaista rakentamista on tehty muualla maailmalla, joten ei sekään vierasta ole. Myös kerrostaloalueita on tiivistyskaavoitettu jo Laajasalossa (Reiherin tien-Ruudolfin tien alue, Koirasaarentien varren alueita). Kaavoittaja on myös kannustanut asuntokokojen pienentämiseen, jotta saadaan useampia asuntoja samalle tontille. Pientaloalueita, kerrostaloalueita ja viheralueita rakentamalla saadaan aikaan ympäristö, jossa ei ainakaan entiset paikkakunnan asukkaat viihdy. Tulevaisuudessa, väljempää asuinympäristöä kaipaavat joutuvat muuttamaan Helsingin ulkopuolelle, mikä lienee on kaupungin kaavoittajan perimmäinen tarkoitus. Laajasalossa kaavoittaja haluaa saada a) maksettua lisääntyvillä verorahoilla kalliiksi tuleva Kruunusilta ja b) saada “pikaraitiovanulle” riittävästi asiakkaita. Nykyisten asukkaiden viihtyvyys on merkityksetöntä asuivatpa he kerros- taikka pientaloissa. Satelliittikaupunginosista Helsinki on luopunut ainakin toistaiseksi, koska se tarkoittaisi joko maa-alueiden valtaamista Vantaalta, tai Espoolta tai Sipoon vallattujen savipeltojen kallista paaluttamista, joka nostaisi asuntojen hinnat liian korkeiksi. Metrokaan ei pysy Sipoon pelloilla maanpinnalla ilman paalutusta, eli siihen suuntaa ei kerrostaloasuntoja ainakaan ihan heti olla rakentamassa. Kaupunki täyttää nyt omaa vanhaa asuinaluettaan ensin. Tässä lienee riittävästi taustaa sille, miksi näille sivuille on kirjoitettu kärkeviäkin kommentteja. Kannattaa lukea kaikki kommentit, koska on täällä rakentaviakin tekstejä. Muutospaineet tiedostetaan mutta niiden hinnasta käydään kauppaa.

Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *